Asbestista yleisesti

Asbesti on yhteiskunnassa laajalle levinnyt aine, jota on Suomessa käytetty yhteensä noin 300 000 tonnia rakennuksissa, rakenteissa, rakennusmateriaaleissa, koneissa laitteissa, liikennevälineissä sekä kuluttajatuotteissa.

Asbesti on fysikaalis-kemiallisen rakenteensa ansiosta erittäin pysyvä aine, joka alkuperäisestä käytöstä poistettaessa päätyy hajoamattomaksi jätteeksi. Asbestin käytön ja käsittelyn kaikissa vaiheissa siitä voi vapautua kuituja, jotka altistavat joko asbestia käsitteleviä työntekijöitä, työympäristöä tai yleisen elinympäristön sekä kuluttajatuotteiden välityksellä mahdollisesti myös koko väestöä

Yleisesti on käytetty seuraavia asbestilaatuja

Krysotiili (valkoinen asbesti), jota on käytetty asbestisementtituotteissa, kitkapinnoissa ja tiivisteissä.

Krokidoliitti (sininen asbesti), jonka käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1976 ja jota sitä ennen käytettiin ruiskutuseristeenä ja eristeenä kohteissa, joissa tarvittiin hapon kestoa.

Amosiitti (ruskea asbesti), jota käytettiin sekoitettuna magnesiumkarbonaatin kanssa putkieristeenä ja lämpökattiloiden eristeenä.

Antofylliitti, jota 1970-lukuun asti louhittiin Suomessa, ja jota käytettiin lujitteena lähinnä tuotteissa, joiden piti olla emäksen- tai haponkestäviä kuten asbestipahveissa, sementtimassoissa ja eristemassoissa.


Asbestin aiheuttamat terveyshaitat 

Altistuminen asbestipölylle voi aiheuttaa asbestoosin eli pölykeuhkosairauden ja lisätä keuhkosyöpään tai mesotelioomaan sairastumisen vaaraa. Lisäksi epäillään asbestipölyn voivan aiheuttaa muunkinlaisia syöpäsairauksia. Nämä asbestisairaudet ovat vakavia ja voivat johtaa Invaliditeettiin tai ennenaikaiseen kuolemaan. Altistumisen ja sairastumisen välillä on yleensä pitkä viive. Sairastuminen voi tapahtua 20-40 vuotta altistumisen jälkeen.

Asbestin käyttökohteet 

Asbestia on käytetty kattojen ja ilmanvaihtokanavien eristeissä, erilaisissa lämmöneristeissä, putkissa, kattiloissa, varaajissa, asbestisementtituotteissa kuten seinä- ja kattolevyissä, vesi-ja viemäriputkissa, lattiamateriaaleissa kuten vinyyliasbestilaatoissa, joustovinyylimatoissa ja magnesiamassalattioissa, erilaisissa bitumituotteissa: liimoissa, huopakatteissa, bitumimaaleissa, julkisivumaaleissa, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa ja asbestipahvissa Asbestityöt on suoritettava aiheuttamatta vaaraa työntekijöille tai työn vaikutuspiirissä oleville. Kosteus- ja homevaurioiden korjausten tavoitteena on aina vaurion syyn selvittäminen ja korjaaminen siten, että vaurioon johtanut liiallinen kosteus saadaan pysyvästi poistettua. Koska homevaurioita aiheuttavia tekijöitä voi olla useita ja mahdollisten päällekkäisten vauriosyiden vaikutuksia ei aina voida erottaa toisistaan, tulee varautua korjaustyön aikaiseen korjaussuunnitelmien täydentämiseen laadullisesti virheettömän korjauksen varmistamiseksi. Korjaustyön seuranta ja mittaukset kuuluvat näiden tekijöiden vuoksi tiiviisti laadun varmistukseen.

Kosteus- ja homevaurioiden korjauksessa vaurioituneet rakenteet poistetaan ja kastuneet rakenteet kuivataan. Purkutyön aikana vapautuu runsaasti mikrobeja, joiden leviäminen estetään eristämällä korjauskohde ja puhdistamalla ulospuhallusilma HEPA-suodattimella varustetulla alipaineistuslaitteella. Kuivatus voidaan aloittaa heti purkutöihin ryhdyttäessä, koska alipaineistetussa tilassa kondenssiperiaatteella tapahtuva kuivaaminen ei levitä mikrobeja ilmaan toisin kuin esimerkiksi lämminilmapuhallinkuivaus. Kondenssikuivaimen avulla voidaan lisäksi säätää ilman suhteellinen kosteus terveydelle sopivaan tasoon purkutyön ja sitä seuraavan rakentamisvaiheen ajaksi kuitenkin samalla tehokkaasti kostuneita rakenteita kuivattaen. Kondenssiperiaatteella toimiva laite ei myöskään nosta korjattavan tilan lämpötilaa ja synnytä tilan mikrobikasvustolle otollisempaa kasvuympäristöä. Ilman pysyessä jatkuvasti puhtaana ja sopivassa lämpötilassa työympäristössä ei ole epämiellyttävää työskennellä. Kuivatuksen aloittamisella heti purkutöihin ryhdyttäessä on suuri vaikutus korjaustyön ajallisen keston lyhenemiseen ja siten tilojen palauttamiseen normaaliin käyttöön.

Homeesta yleisesti

Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että koko maailman rakennuskannasta 10-20 % luokitellaan niin sanottuihin sairaisiin rakennuksiin. Sairas rakennus -oireyhtymällä tarkoitetaan ihmisten rakennusperäistä terveydellistä oireilua, jonka mahdollisina syinä pidetään mm. rakennusmateriaaleista haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja koneellisen ilmanvaihdon puutteita. Aivan viime aikoina on kosteudesta johtuva mikrobikasvusto (esimerkiksi homeet) todettu yhdeksi yleisimmäksi ongelmalähteeksi.

Ongelmarakennukset ovat valmistuneet pääsääntöisesti 1970-luvun puolivälin jälkeen. Puhdas sisäilma on yksi toimivan ja terveellisen työ- ja tuotantoympäristön tärkeimmistä tekijöistä. Suomessa huonon sisäilman aiheuttamat vuosittaiset kokonaiskustannukset arvioidaan Sisäilmayhdistyksen julkaisemassa raportissa noin 18 miljardiksi markaksi.

Lähteet:
Asbesti korjausrakentamisessa [1989]
Asbestikomitean mietintö [1990]

asbestipurkuhomesaneerauksetsaneerauspurku metallipurkutyot suurtehoimuroinnit

Porin asbesti-, siivous- ja rakennuspalvelu Oy

 

Karjasillantie 24
28220 PORI

 

Toimitusjohtaja Tero Heikkilä

0500 946 337

 

porinasbesti@porinasbesti.fi 

 Y-tunnus: 0816326-9

 

Yhteydenottolomake

 

AA-luokitus

 

Tilaajavastuu